Neljä pientä kertomusta, osat 1 ja 2 , sekä 3 ja 4.
Päädyin laittamaan nämä tänne kirjoituksiin meidän kaikkien opiksi ja iloksi. Satuin aivan vahingossa lainaamaan kirjastosta kyseisen teoksen, ja sen kertomukset sopivat varsin hyvin myös meille uskovina,
kun asetamme ne hengellisiin kehyksiin.
Kertomus 1 Liftari:
Mies oli ajamassa kotiin myöhään eräänä iltana, kun hän näki tien reunassa liftarin, ja päätti hetken mielijohteesta ottaa tämän kyytiin. Jonkin matkaa ajettuaan mies alkoi tulla epäluuloiseksi matkustajansa suhteen, joka näytti aika nukkavierulta ja väsyneeltä. Mikähän tuo oikein oli miehiään? Kuski tarkasti vaivihkaa penkkien välissä olevan takkinsa taskusta, oliko hänen lompakkonsa siellä missä piti, tallella? Se ei ollut siellä.
Mies jarrutti rajusti, pysäytti auton ja komensi peukalokyytiläistä: Annahan lompakko tänne!
Pelästynyt liftari ojensi lompakon, kapusi ulos autosta, kuskin sadattelujen seuratessa, ja mies kaasutti tiehensä. Kun mies kertoi kotiin saavuttuaan vaimolleen tapahtumasta, vaimo keskeytti hänet ja sanoi:
Ennen kuin jatkat liftarin syyllistämistä, oletko huomannut, unohdit lompakkosi aamulla kotiin.
Miten nopsaan mekin oletamme ja syyllistämme.
Herra antakoon meille armahtavaa mielenlaatua.
……………………………
kertomus 2 Meritähti:
Vanha mies käveli tapansa mukaan meren rannassa. Aallot löivät suurina ja raskaina rantaan jonne myrskyn jälkeen oli kulkeutunut paljon simpukoita, puunkappaleita ja meritähtiä. Ranta jatkui kauas silmänkantamattomiin samanlaisena.
Mies huomasi pienen tytön puuhailevan rannalla.
Tyttö kumartui, otti käteensä meritähden ja heitti sen kauaksi avoimelle merelle. Sitten hän haki toisen meritähden, ja teki saman uudestaan ja uudestaan.
Mies käveli tytön luo. Kuulehan tyttöseni, tuo mitä teet on hyödytöntä. Meritähtiä on ajautunut rantaan silmänkantamattomiin. Et saa koskaan työtäsi valmiiksi. Työsi on aivan turhaa.
Tyttö katsoi mieheen rauhallisen näköisenä ja sanoi: työni ei ole turhaa tälle meritähdelle!
Niinpä tyttö jatkoi työtään, pelastaen yhden meritähden kerrallaan.
Olla uskollinen siinä mihin on kutsuttu riittää.
Se koituu myös pelastukseksi ainakin joillekkin.
Työn suuruus ei saisi olla pelote vaan kannuste.
……………………………..
Kertomus 3: Hankalia:
Donald McDonald oli lähtenyt opiskelemaan englantilaiseen yliopistoon. Hän asui suuressa opiskelija-asuntolassa. Kun Donald oli opiskellut jo kuukauden, hänen äitinsä soitti ja kyseli hänen vointiaan; Miten tulet toimeen asuntolassa?
Voi äiti, Donald vastasi: he pitävät hirveää meteliä.
Seinänaapuri oikealla puolellani hakkaa päätään seinään kaiket päivät.
Vasemmalla asuva kirkuu kaiket päivät ja yöt.
Miten ihmeessä kestät tuollaisia naapureita, äiti huudahti.
En tee mitään, Yritän vaan kestää, olen niinkuin en huomaisi mitään. Pysyn omissa oloissani ja jatkan säkkipillillä soittoa. Sitä kovemmin soitan peittääkseni hiedän ääniään, mitä enemmän meteliä he pitävät.
…………………………………….
Kertomus 4: Loukkaus:
Avioliittoonsa turhautunut nainen uskoutui ammattiauttajalle. Hän kertoi tälle suorastaan vihaavansa miestään ja haluavansa avioeron. ”Haluan loukata häntä kaikin mahdollisin tavoin”.
Siinä tapauksessa neuvon teitä hukuttamaan hänet kohteliaisuuksiin.
Kohdelkaa häntä kuin kalleinta aarrettanne. Sitten kun rakkautenne kukoistaa taasen, hakekaan eroa. Näin loukkaatte häntä varmasti ja syvästi.
Muutaman kuukauden kuluttua vaimo törmäsi auttajaan, ja kertoi kaikki sujuu erinomaisesti. Noudatin ohjeitanne.
Eli nyt on aika erota? kysyi auttaja.
Ei koskaan! Minähän rakastan miestäni jälleen!
Kysymys on siitä katsommeko asioita itsekkäästi, toimimmeko niin että toiset kärsivät?
Vai haluammeko todella ottaa huomioon, ja siunata ihmisiä ympärillämme. Valinta on meidän.
….……………………………
Suvi
Viimeisimmät kommentit